– Lokakuussa ihmiset liikkuivat vielä aktiivisesti vesillä veneillen, mikä näkyi vaaratilanteina ja valitettavasti myös hukkumisina. Veneilyn lisäksi hukkumisia tapahtui hyvin erilaisissa ympäristöissä, sanoo SUH:n hengenpelastuksen koulutussuunnittelija Anne Hiltunen.
Ilmatieteen laitoksen jääpalvelun 25.10. julkaisemassa jääkartassa Perämeren pohjoisosissa näkyvät tämän jäätalven ensimmäiset jäät. Talven tehdessä tuloaan on syytä varautua ja varustautua vesistöjen viilenemiseen ja jääturvallisuuteen.
– Vesillä liikkujien suurimpia vaaratekijöitä ovat tällä hetkellä kylmä vesi ja muuttuvat sääolosuhteet. Kylmä vesi kangistaa ja veden varaan joutuminen, erityisesti ilman pelastautumispukua, voi olla kohtalokasta hyvinkin nopeasti. Toinen iso riskitekijä kylmän veden aikaan on kylmäsokki, sanoo Hiltunen.
Ihmisen pudotessa yllättäen kylmään veteen, laukaisee kylmäreseptoreiden yhtäkkinen ärsytys joukon vasteita, joita kutsutaan yhteisnimellä kylmäsokki. Elimistö toimii refleksinomaisesti ensimmäisten sekuntien ajan. Uhri pidättää hetken hengitystään, mitä seuraa hyperventilaatio. Paniikki ja pakokauhun tunne saavat uhrin haukkomaan henkeä, jolloin uhri vetää helposti vettä keuhkoihinsa.
– Ihmisen kyky pidättää hengitystään normaalista 60–90 sekunnista laskee kylmäsokkireaktiossa muutamaan sekuntiin, mikä lisää olennaisesti hukkumisen riskiä, kertoo Hiltunen.
Lokakuun hukkumiskuolemista tapahtui kolme Länsi- ja Sisä-Suomen alueella, kolme Etelä-Suomessa, kaksi Itä-Suomessa ja kaksi Lapin alueella. Viime vuonna lokakuussa hukkui SUH:n ennakkotilastojen mukaan 6 ihmistä ja tammi-lokakuussa 101 ihmistä.
Kuluneen vuoden hukkumisista 36 on tapahtunut uidessa, 35 vesiliikenteen yhteydessä, kaksitoista jäihin vajoamisen seurauksena, viisi veteen putoamisen yhteydessä, yksi laitesukelluksen yhteydessä, yksi ulkomailla ja 50 tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä. Tämän vuoden hukkuneista 85 on ollut miehiä, 24 naisia ja 32 tapauksessa sukupuoli ei ole tiedossa.
Suomessa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain 100–150 ihmistä, joista tilastojen mukaan noin puolet alkoholin vaikutuksen alaisena. Tyypillinen vesiliikenteessä hukkuja putoaa veneestä tai joutuu veden varaan veneen kaatuessa ilman pelastusliivejä. Uimiseen liittyvissä hukkumisissa arvioidaan usein oma uimataito tai toimintakyky väärin, lähdetään uimaan yksin tai jätetään lapset valvomatta. Useimmat hukkumistapaukset sattuvat tutuissa vesistöissä, lähellä rantaa.
SUH suosittelee kaikkia kasvattamaan tietoisuuttaan vesiturvallisuudesta. Viisaasti Vesillä -kampanjan Hukkumattomuudenlupaus on oiva tapa perehtyä aiheeseen ja samalla haastaa läheisensä mukaan vesiturvallisuustalkoisiin.
LISÄTIETOJA
Niko Nieminen, viestinnän asiantuntija, puh. 0400 469 202, niko.nieminen(at)suh.fi
Anne Hiltunen, hengenpelastuksen koulutussuunnittelija, puh. 044 018 1879, anne.hiltunen(at)suh.fi
SUH:n ennakkotilastot hukkumisista 2021 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Ohjeita ja videoita turvalliseen vesillä liikkumiseen
Viisaasti vesillä – Hukkumattomuudenlupaus