Hyppää sisältöön

SUH varoittaa petollisista kevätjäistä – helmikuussa hukkui 3 ihmistä

Jään kantavuuden arviointi voi olla hyvin hankalaa ja virhearvioinnin voi tehdä kuka vaan. Yleisesti luullaan, että jään pinta on yhtä paksu kaikkialta – ei se ole. Kaikissa jääkansissa on heikkoja kohtia, joita saattaa olla vaikea havaita. Kevätaurinko tekee jään arvioinnista entistä hankalampaa.

– Jään paksuus ei enää kerro sen turvallisuudesta. Jään heikkeneminen voimistuu sen jälkeen, kun lumi on sulanut päältä pois ja lumea tummempi jään pinta imee auringonsäteitä ja lämpöä. Jää haurastuu ja puikkoontuu, jolloin monikymmensenttinenkin jää voi pettää alta, sanoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) viestintäasiantuntija Niko Nieminen.

– Kevätjään viekkaus piilee siinä, että sen kantavuus voi heiketä todella nopeasti – päältä päin ei aina näe, onko jää haurastunutta vai ei. Siellä, missä jää on aamulla kantanut kulkijan, voi paksukin jää olla iltapäivään mennessä muuttunut hengenvaarallisen heikoksi. Ilman turvavarusteita kevätjäille ei missään tapauksessa kannata lähteä ja etenkin eteläisessä Suomessa jäille menoa on jo syytä välttää kokonaan, jatkaa Nieminen.

SUH:n ennakkotilastoihin perustuva kuva

Jään paksuus on vaihdellut ja vaihtelee edelleen suuresti vesistöjen eri osissa. Virtapaikoilla, vesistörakenteiden lähellä, ojien suissa, kapeikoilla ja isojen kivien läheisyydessä jäät voivat olla vaarallisen heikkoja. Jäällä liikkuessa tulee siis edelleen varmistua riittävästä jään kantavuudesta, varustauduttava pelastautumisvälinein ja ennen kaikkea vältettävä heikoilla jäillä liikkumista.

SUH:n median välityksellä keräämien ennakkotietojen mukaan on tänä vuonna hukkunut 3 ihmistä, joista 1 on mies ja 2 tapauksessa sukupuoli ei ole selvillä. Alkuvuoden hukkumiskuolemista tapahtui 2 Kymenlaaksossa, Etelä-Suomessa ja 1 Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Suomessa. Ennakkotilastojen mukaan viime vuonna helmikuussa hukkui 1 ihminen ja tammi-helmikuussa 7 ihmistä.

– Jäälle lähtöä on aina syytä harkita tarkkaan. Vanha mantra – järki jäällä, toimii edelleen. Ylipäätään jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi tutuissakin paikoissa pettää, muistuttaa Nieminen.

Tutustu jääturvallisuuteen SUH:n jääturvallisuuswebinaarin avulla.

Turvallisen jäällä liikkujan muistilista:

o   Kaveri on paras turvavaruste, liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.

o   Selvitä ennalta jäätilannetta. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri tahtiin. Sisävesien jäätilanteesta löytyy tietoa Suomen ympäristökeskuksen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja merialueen jäätilanteesta Ilmatieteen laitoksen sivuilta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Kansalaishavaintoja voi lisäksi katsoa Järviwikistä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).

o   Jään kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään 5–10 cm yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.

o   Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.

o   Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.

o   Ohjeita jäistä pelastautumiseen ja pelastamiseen löytyy esimerkiksi SUH:n sivuilta. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

 

Lisätietoja
Niko Nieminen, viestintäasiantuntija, puh. 0400 469 202, niko.nieminen(at)suh.fi
Anne Hiltunen, koulutussuunnittelija, puh. 044 018 1879, anne.hiltunen(at)suh.fi

Jääturvallisuusetiketti (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Jääturvallisuus -webinaari (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Lue lisää turvallisesta jäällä liikkumisesta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Lataa ilmainen Järki Jäällä -opas (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Tutustu Järki jäällä -videoihin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
———————
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) on koulutus- ja valistusorganisaatio, jonka perustehtävänä on uimataidon, vesiturvallisuuden ja olosuhteiden edistäminen. Jokaisella tulee olla mahdollisuus oppia uimaan ja ennakoimaan mahdollisia vaaratilanteita sekä riittävät tiedot ja taidot itsensä tai toisen pelastamiseen veden varasta.