Pakkaspäivät houkuttelevat ihmisiä heikoille jäille – marraskuussa hukkui 2 ihmistä

Alkaneen jäätalven pakkaspäivät houkuttelevat ihmisiä heikoille jäille. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto muistuttaa, että jääolot saattavat muuttua ratkaisevasti jopa muutaman kymmenen metrin matkalla – varaudu ja varustaudu.

Tosiasia on, ettei pakkassäät tai kalenteri kerro jään kantavuudesta. Lumikertymät toimivat jään päällä eristeenä ja hidastavat jäiden paksuuskasvua sekä piilottavat silmälle näkyvät vaaranpaikat. Vaihtelevat sääolosuhteet, heikko jään tuntemus sekä olemattomat turvavarusteet luo otolliset olosuhteet vaaratilanteiden syntymiselle.

– Suomi on pitkä maa, joten vaihtelua jääolosuhteissa on paljon. Vaikka meri ja isot järvet ovat vielä auki, ovat pienemmät vesistöt mahdollistanut jo jäällä liikkumisen. Onkin hyvä muistaa, että vaikka rannassa jäätä olisikin jalankulkijan kestävät viisi senttimetriä virheetöntä teräsjäätä, niin jään paksuus voi vaihdella suuresti pienelläkin alueella, sanoo SUH:n viestintäasiantuntija Niko Nieminen.

Jääturvallisuusetiketti (SUH, Suomen Latu ja Suomen Retkiluistelijat)

SUH painottaa, että turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Vanha mantra – järki jäällä, toimii edelleen.

– Jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi tutuissakin paikoissa pettää. Jäälle lähtiessä tulee varustautua turvavälinein ja niitä on opeteltava käyttämään. Vähimmäisvarustukseen kuuluvat kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit siltä varalta, jos jää pettää. Jäälle ei tule lähteä yksin ja mukaan tulisi mielellään myös ottaa kättä pidempää jään kantavuuden koettelemiseen sekä vesitiiviiksi pakattuun reppuun vaihtovaatteet ja kännykkä. Lisäksi kuivapuku tuo lisäturvaa usein jäällä liikkuvalle, sanoo Nieminen.

Jään on oltava riittävän paksu, jotta se kantaa. Jään kestävyys lasketaan aina virheettömän teräsjään mukaan. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Teräsjäätä tulee olla vähintään 5 cm, mielellään 10 cm, jotta se kestäisi yksin kulkevan aikuisen ihmisen. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen jääkannen ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.

Jään kantokyky (SUH)

Marraskuun hukkumiskuolemista tapahtui yksi Etelä-Suomessa ja yksi Lounais-Suomessa. Viime vuonna marraskuussa hukkui SUH:n ennakkotilastojen mukaan 7 ihmistä ja tammi-marraskuussa 148 ihmistä.

Kuluneen vuoden hukkumisista 21 on tapahtunut vesiliikenteen yhteydessä, 20 uidessa, 7 jäihin vajoamisen seurauksena, 1 veteen putoamisen yhteydessä ja 42 tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä. Tämän vuoden hukkuneista 53 on ollut miehiä, 7 naisia ja 31 tapauksessa sukupuoli ei ole tiedossa.

Ennakkotilastot hukkumisista 2022

Turvallisen jäällä liikkujan muistilista:

• Kaveri on paras turvavaruste, liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.
• Jään kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään 5–10 cm yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.
• Selvitä jäätilanne. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri tahtiin, ja paikallisestikin jäätilanne voi vaihdella. Sisävesien jäätilanteesta löytyy tietoa Suomen ympäristökeskuksen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja merialueen jäätilanteesta Ilmatieteen laitoksen sivuilta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Kansalaishavaintoja voi lisäksi katsoa Järviwikistä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
• Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.
• Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja. Lue lisää vaaranpaikoista. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

LISÄTIETOJA

Niko Nieminen, viestinnän asiantuntija, puh. 0400 469 202, niko.nieminen(at)suh.fi

Lue lisää turvallisesta jäällä liikkumisesta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Ennakkotilastot hukkumisista 2022 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Jääturvallisuusetiketti (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Viisaasti vesillä – Hukkumattomuudenlupaus
Tutustu Järki jäällä -videoihin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Jääturvallisuus -webinaari (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)