Hyppää sisältöön

Koronavuodet heikentäneet lasten uimataitoa – kuudesluokkalaisista 55 % uimataitoisia

Uimataitotutkimuksessa selvitettiin, kuinka moni kuudesluokkalainen pystyy uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään, eli on uimataitoinen pohjoismaiseen uimataitomääritelmään perustuen. Kuudesluokkalaisista pojista 60 prosenttia, tytöistä 51 prosenttia ja muunsukupuolisista 40 prosenttia ilmoitti olevansa uimataitoisia. Täysin uimataidottomia oli noin 2–5 prosenttia sukupuolesta riippuen.

Kuudesluokkalaisten uimataito sukupuolittain jaoteltuna (n = 1781)

– Jo ennen koronapandemiaa perusopetuksen opetussuunnitelmaan kirjatut uinnin tavoitteet ovat toteutuneet hyvin vaihtelevasti eri kunnissa. Korona-aika vaikeutti tilannetta monilla paikkakunnilla entisestään. Oppilaiden ja opettajien mukaan yli puolessa kouluista ei järjestetty uintitunteja koronarajoitusten vuoksi lainkaan. Huolestuttavaa on, että uinninopetuksen määrät eivät näyttäneet vielä ainakaan keväällä palautuneen koronaa edeltävän ajan määriin, sanoo apulaisprofessori Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopistosta.

Tutkimuksessa selvitettiin myös, mitkä tekijät edistävät tai estävät oppilaiden osallistumista koulujen uintitunneille. Oppilaita innosti koulun uintitunneille osallistumisessa eniten vapaa-ajalla uimahallissa käyminen ja kaverit. Oppilaat kertoivat, että uintitunneille osallistumista esti korona-aikana niiden puuttuminen, mutta lisäksi osallistumiseen vaikutti epävarmuus omasta kehosta ja epämukavuus riisuutua ja peseytyä muiden edessä.

– Etenkin kaikkein heikoimman uimataidon omaavat kokivat epämiellyttäviä ja epävarmuuden tunteita muun muassa omasta kehostaan ja ryhmän ilmapiiristä. Tällaisten tekijöiden huomiointi edellyttää opettajilta sensitiivisyyttä ja hienotunteisuutta, mutta myös enemmän yksityisyydensuojaa lisääviä ratkaisuja uimahallien puku- ja suihkutiloihin, Sääkslahti jatkaa.

Syyt koulujen uintitunneille osallistumattomuuteen uimataidon (m) mukaan luokiteltuna (n = 793)

Kouluilla on keskeinen rooli lasten uimaan oppimisessa huoltajien ja kouluajan ulkopuolella järjestettävien uimakoulujen rinnalla. Tulosten valossa juuri heikoimmille uimareille koulujen uinninopetus on ratkaisevassa roolissa uimaan oppimisen polulla.

– Ilman koulujen uinninopetusta kokonaan uimataidottomien osuus olisi moninkertainen nykyiseen verrattuna. Jos siis halutaan, että kaikki Suomessa asuvat lapset oppivat uimaan, kouluilla tulisi olla riittävät resurssit oppilaiden uinninopetuksen järjestämiseen ja korona-aikana syntyneen oppimisvajeen paikkaamiseen, painottaa uimaopetuksen koulutussuunnittelija Tero Savolainen, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitosta.

– Uimataito on elinikäinen taito. Se mahdollistaa helposti, edullisesti ja turvallisesti ympärivuotisen liikunnan harrastamisen yksin tai yhdessä muiden kanssa. Uimataito edistää myös yhdenvertaisuuden toteutumista, sillä se sopii erinomaisesti eri tavoin liikuntarajoitteisille, jatkaa Savolainen.

Simba ja Arttu uimassa

Esikoululaiset innokkaita oppimaan vesitaitoja

Nyt uimataitotutkimukseen osallistui ensimmäistä kertaa myös esiopetukseen osallistuvia lapsia huoltajineen. Esikoululaisista 53 prosenttia arvioi olevansa tosi tai aika hyviä uimaan, ei niin hyväksi uimataitonsa arvioi 15 % esikoululaisista. Esikoululaisten arviot omasta uimataidostaan olivat hieman huoltajien vastauksia myönteisemmät.

– Esiopetusikäisillä lapsilla on lähtökohtaisesti hyvin myönteinen suhtautuminen uintiin. Kuusivuotiaat ovat innokkaita opettelemaan uusia asioita ja nauttivat vedessä olemisesta. Esiopetus näyttäisikin olevan erinomainen aika lasten uimataidon alkeiden opettamisessa, minkä vuoksi uinninopetuksen laajentamista esiopetuksen sisällöksi olisi syytä harkita, ehdottaa Sääkslahti.

Kuudesluokkalaisten uimataitoa selvitetään kansallisella uimataitotutkimuksella määräajoin (2000, 2004, 2006, 2011 ja 2016). Keväällä 2022 uimataitotutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä. Tutkimuksen otanta perustui maantieteelliseen, alueen suhteelliseen oppilasmäärään suhteutettuun satunnaistettuun otantaan eri puolilta Suomea. Tutkimukseen osallistui 1798 kuudesluokkalaista (856 tyttöä, 783 poikaa, 159 muita), 68 rehtoria ja 71 kuudennen luokan opettajaa. Esiopetukseen osallistuvien lasten ja heidän huoltajien tutkimukseen osallistui 222 lasta ja 384 huoltajaa. Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, Jyväskylän yliopisto ja Opetushallitus. Tutkimushankkeen rahoittajana toimi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Pohjoismaisen uimataidon kriteerit täyttävien kuudesluokkalaisten osuus vuosina 2000-2022

Tutkimusraportti: Selvitys kuudesluokkalaisten ja esikoululaisten uimataidosta sekä koronapandemian vaikutuksista koulujen uinninopetukseen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Tutkimustulokset julkaistaan 8.12.2022 klo 13.30–15.30 Helsingin Olympiastadionilla (kokoustila 1952) järjestettävässä tilaisuudessa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), osallistuminen mahdollista myös etänä. Linkki tilaisuuden striimiin ja myöhemmin tallenteeseen. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Lisätietoja:

Koulutussuunnittelija Tero Savolainen, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry, tero.savolainen@suh.fi, puh. 050 491 7444

Viestinnän asiantuntija Niko Nieminen, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry, niko.nieminen@suh.fi, puh. 040 046 9202 (haastattelupyynnöt)