Jään kantavuuden arviointi on hankalaa ja
virhearvioinnin voi tehdä kuka vaan. Yleisesti luullaan, että jään pinta on
yhtä paksu kaikkialta – ei se ole. Kaikissa jääkansissa on heikkoja kohtia,
joita saattaa olla vaikea havaita. Kevätaurinko tekee jään arvioinnista entistä
hankalampaa.
– Jään paksuus ei
enää kerro sen turvallisuudesta. Jään heikkeneminen voimistuu sen jälkeen, kun
lumi on sulanut päältä pois ja lumea tummempi jään pinta imee auringonsäteitä
ja lämpöä. Jää haurastuu ja puikkoontuu, jolloin monikymmensenttinenkin jää voi
pettää alta, sanoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton koulutussuunnittelija Aleksandr
Efimov.
– Kevätjään viekkaus piilee siinä, että sen kantavuus
voi heiketä todella nopeasti – päältä päin ei aina näe, onko jää haurastunutta
vai ei. Vielä aamulla
kulkijan kestänyt jää voi jo puolen päivän aikaan olla hengenvaarallisen heikkoa. Ilman turvavarusteita kevätjäille ei missään tapauksessa kannata lähteä, jatkaa
Efimov.
Jään paksuus on vaihdellut ja vaihtelee edelleen suuresti vesistöjen eri
osissa. Virtapaikoilla, vesistörakenteiden lähellä, ojien suissa, kapeikoilla
ja isojen kivien läheisyydessä jäät voivat olla vaarallisen heikkoja. Jäällä
liikkuessa tulee varmistua riittävästä jään kantavuudesta, varustauduttava
pelastautumisvälinein ja ennen kaikkea vältettävä heikoilla jäillä liikkumista.
– Jäälle lähtiessä tulee varustautua turvavälinein ja niitä on opeteltava
käyttämään. Vähimmäisvarustukseen kuuluvat kaulalla käyttövalmiina roikkuvat
jäänaskalit siltä varalta, jos jää pettää. Jäälle ei tule lähteä yksin ja
mukaan tulisi mielellään myös ottaa kättä pidempää jään kantavuuden
koettelemiseen sekä vesitiiviiksi pakattuun reppuun vaihtovaatteet ja kännykkä.
Lisäksi kuivapuku tuo lisäturvaa usein jäällä liikkuvalle, sanoo Efimov.
SUH:n median välityksellä keräämien ennakkotietojen
mukaan on tänä vuonna hukkunut 3 ihmistä, joista kaksi on miehiä ja yhdessä
tapauksessa sukupuoli ei ole selvillä. Alkuvuoden hukkumiskuolemista tapahtui yksi
Lounais-Suomessa, yksi Itä-Suomessa ja yksi Länsi- ja Sisä-Suomen alueella. Ennakkotilastojen
mukaan viime vuonna helmikuussa hukkui kolme ihmistä.
– Jäälle lähtöä on
aina syytä harkita tarkkaan. Vanha mantra – järki jäällä, toimii edelleen.
Ylipäätään jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi tutuissakin
paikoissa pettää, muistuttaa Efimov.
Turvallisen jäällä liikkujan muistilista:
o Kaveri on paras turvavaruste,
liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää
apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa
myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan
kaivata.
o Selvitä ennalta
jäätilannetta. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri tahtiin. Sisävesien
jäätilanteesta löytyy tietoa Suomen ympäristökeskuksen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja merialueen
jäätilanteesta Ilmatieteen laitoksen sivuilta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Kansalaishavaintoja voi
lisäksi katsoa Järviwikistä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
o Jään kantokyvystä kertoo
virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan
vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään 5–10 cm yksin kulkevan aikuisen alla.
Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen teräsjään, ja
autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.
o Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit
kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa
kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta
vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun
kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista.
Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.
o Tiedosta vaaranpaikat. Jää
voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien
kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä
laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.
o Ohjeita jäistä pelastautumiseen
ja pelastamiseen löytyy esimerkiksi www.suh.fi/jaaturvallisuus. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Lisätietoja
Aleksandr Efimov,
koulutussuunnittelija, puh. 045 693 36321, aleksandr.efimov(at)suh.fi
Niko Nieminen, viestintäasiantuntija, puh. 0400 469 202,
niko.nieminen(at)suh.fi
Jääturvallisuusetiketti (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Jääturvallisuus -webinaari (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Lue lisää turvallisesta jäällä liikkumisesta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Lataa ilmainen Järki Jäällä -opas (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Tutustu Järki jäällä -videoihin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
———————
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) on koulutus- ja
valistusorganisaatio, jonka perustehtävänä on uimataidon, vesiturvallisuuden ja
olosuhteiden edistäminen. Jokaisella tulee olla mahdollisuus oppia uimaan ja
ennakoimaan mahdollisia vaaratilanteita sekä riittävät tiedot ja taidot itsensä
tai toisen pelastamiseen veden varasta.