Moni nauttii keskikesän juhlasta vesillä tai veden äärellä. Juhannuksena hukkuu Suomessa keskimäärin kuusi ihmistä, ja onnettomuudet tapahtuvat usein tutuilla vesillä. Oikealla turvallisuusasenteella, pelastusliivien käytöllä ja selvällä päällä juhlinta voi sujua turvallisesti ja onnettomuuksia ja läheltä piti -tilanteita välttää, muistuttavat Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH), Suomen Meripelastusseura ja Rajavartiolaitos.
Useimmiten onnettomuudet tapahtuvat tutuilla vesillä – niilläkin liikkuminen turvallisesti vaatii varautumista ja oikeaa asennetta.
”Lähde veneilemään vain selvin päin, pue pelastusliivit ja varmista, että läheisesi tekevät samoin. Onnettomuus tapahtuu yleensä yllättäen, joten liiveistä on hyötyä vain, jos ne ovat puettu päälle. Nauti alkoholijuomat vasta rantauduttuasi. Huolimatta siitä kuinka taitava ja tottunut veneilijä olisit, alkoholi heikentää arviointi- sekä reagointikykyä ja riskinotto kasvaa”, muistuttaa Traficomin johtava asiantuntija Kimmo Patrakka.
”Hätätilanteessa merellä soita meripelastuksen numeroon 0294 1000. Suosittelemme myös 112 Suomi- sovelluksen asentamista älypuhelimeen. Sen kautta soittaessasi sijaintitietosi välittyvät automaattisesti pelastusviranomaisille”, kertoo meriturvallisuusyksikön päällikkö Mikko Hirvi Rajavartiolaitokselta.
Veneen päällikkö vastaa veneessä olevien turvallisuudesta
Vastuu omasta ja muiden turvallisuudesta on jokaisella vesillä liikkuvalla, mutta erityisesti veneen päälliköllä. Kun lähdetään vesille, vesikulkuneuvolla tulee olla päällikkö, joka vastaa sen kulusta ja koko venekunnan turvallisuudesta. Päälliköllä tulee olla riittävä ikä, kyky ja taito veneilyyn sekä vastuullisen veneilijän asenne.
Vapaaehtoiset meripelastajat muistuttavat juhannuksena vesille lähteviä muiden vesillä liikkujien huomioimisesta.
”Juhannusviikonloppuna vesillä on yleensä vilkasta, joten jatkuva tähystäminen kaikkiin suuntiin on erityisen tärkeää. Ennen vesille lähtöä kannattaa kerrata vesiliikenteen säännöt, kuten väistämissäännöt. Vesillä ei ole etuajo-oikeuksia. Lisäksi on hyvä muistaa, että jokaisessa huviveneessäkin on oltava päällikkö, jonka vastuulla aluksen kunto ja koko venekunnan turvallisuus on”, sanoo Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg.
Varaudu ennakkoon – pidä pienimmistä huolta
”Juhannus näkyy kesän hukkumistilastoissa piikkinä, niin kuin muutkin kesäiset viikonloput. Juhannuksena hukkuneiden määrä vaihtelee kuitenkin paljon vuodesta toiseen. Yksi selittävä tekijä on sää: lämpimänä juhannuksena aikaa vietetään enemmän vesillä ja veden äärellä. Koska onnettomuus yllättää usein, paras tapa varautua on huomioida turvallisuusasiat jo ennen vesille tai uimaan lähtemistä. Vesiturvallisuus on pitkälti asennekysymys”, toteaa SUH toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen.
”Erityisesti rannalla pulikoivia ja leikkiviä lapsia tulee valvoa herkeämättä ja riittävän lähellä, käden mitan päässä. Mökillä on hyvä sopia aikuisten kesken selkeät valvontavuorot, jotta on selvää, kuka kulloinkin vastaa lasten valvonnasta eivätkä lapset pääse rantaan keskenään”, Heinonen jatkaa.
Juhannushukkumiset ovat vähentyneet pitkällä aikavälillä
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) median ja avoimien viranomaislähteiden välityksellä kerättyjen ennakkotietojen mukaan Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana (2016–2025) hukkunut juhannuksena (torstain ja sunnuntain välisenä aikana) yhteensä 58 ihmistä. Se tarkoittaa keskimäärin noin kuutta hukkumista juhannusta kohden. Hukkuneista 78 prosenttia on ollut miehiä.
Kuva: Juhannuksena hukkuneet (to-su) vuosina 2016-2025.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana eniten juhannushukkumisia on tilastoitu Itä-Suomessa, jossa tapauksia on ollut 16. Hukkumisten taustalla korostuvat erityisesti uiminen ja vesiliikenne: 26 ihmistä hukkui uidessa ja 18 vesiliikenteen yhteydessä.
Kuva: Juhannuksena (to-su) hukkuneet alueittain vuosina 2016-2025.
Kuva: Hukkumisen luonne juhannuksena (to-su) vuosina 2016-2025.
Pitkällä aikavälillä juhannushukkumiset ovat vähentyneet selvästi 1970-luvun lukemista. Tuolloin juhannuksena hukkui useina vuosina lähes 20 ihmistä tai enemmän, kun viime vuosina määrät ovat olleet pääosin selvästi pienempiä. Myönteisestä kehityksestä huolimatta juhannus on edelleen vesiturvallisuuden näkökulmasta riskialtis ajankohta, sillä keskikesän juhlaa vietetään paljon vesillä ja veden äärellä.
”Pitkän aikavälin kehitys osoittaa, että vesiturvallisuustyöllä, uimataidolla, pelastusliivien käytöllä ja asenteilla on merkitystä. Samalla juhannuksen tilastot muistuttavat, että turvallisuudesta on huolehdittava joka kerta, kun liikutaan vesillä tai veden äärellä”, Heinonen sanoo.
10 vinkkiä vesiturvallisen juhannuksen viettoon
- Käytä pelastusliivejä aina vesillä liikkuessasi.
- Muista, että alkoholi ei kuulu vesille.
- Valvo lapsia erityisen tarkkaan veden äärellä, käden mitan päässä.
- Varmista ennen veteen hyppäämistä, ettei pinnan alla piile vaaraa.
- Arvioi oma uimataitosi realistisesti ja ui sen mukaisesti.
- Ota aina kaveri mukaan uimaan ja saunomaan.
- Opettele lapsen kanssa säännöt, kuinka veden äärellä tai vedessä toimitaan.
- Tunne veneesi ja varmista, että se on kunnossa ja turvallinen. Pidä huoli myös varusteista ja niiden kunnosta.
- Tarkista olosuhteet ennen vesille lähtöä. Ota mukaan ajantasaiset merikartat, jos reittisuunnittelu on tarpeen. Kerro läheisillesi reitistäsi.
- Muista terve järki ja selkeä arviointikyky – oikea asenne luo turvaa.
Lisätietoja:
Hukkumiset juhannuksena – Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Tunnista ja pelasta hukkuva – Viisaasti vesillä
