Hukkumisten määrä on viime vuosikymmeninä vähentynyt. 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä hukkui keskimäärin 200 ihmistä vuodessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on hukkunut tapaturmaisesti keskimäärin 147 ihmistä vuodessa. Tapaturmaisesti hukkuneet painottuvat iäkkäisiin ja miehiin.
– Vaikka hukkumiset ovat vähentyneet, on määrä silti merkittävä. Valitettava totuus on, että suurin osa hukkumisista on ehkäistävissä. Toimintakyvyn lasku, riskikäyttäytyminen, puutteellinen varustautuminen ja varautuminen vesillä ja jäällä sekä päihteet ovat suurimpiä myötävaikuttajia hukkumistapaturmissa, sanoo SUH:n hengenpelastuksen koulutussuunnittelija Aleksandr Efimov.
SUH:n median välityksellä kerätyt ennakkotilastot hukkumisista jaoteltiin toiminnan luonteen mukaisesti kuuteen ryhmään. Suurin osa vuoden 2022 hukkumisista on tuntemattomia (44), tarkoittaen, että toiminnan luonnetta ei voida mediatietojen perusteella vahvistaa. Vesiliikenteen yhteydessä hukkui 21 ihmistä. Uinnin, pulikoinnin tai vedessä vilvoittelun yhteydessä hukkui 20 ihmistä. Jäihin vajoamisen seurauksena hukkui 8 ihmistä. Rannalta tai laiturilta tahattomasti veteen putoamisen seurauksena hukkui 1 ihminen. Laitesukelluksen yhteydessä ei hukkunut yhtään ihmistä.
Hukkuneista 54 oli miehiä, 8 naisia ja 32 tapauksessa sukupuoli ei ole selvillä. Suurin osa hukkumista tapahtui Etelä-Suomessa (22), Länsi- ja Sisä-Suomessa (22) ja Itä-Suomessa (21).
Verrattaessa koko vuoden 2021 ja 2022 ennakkotilastoja, nousee suurimpina eroina esiin kesäkuukausien aikana tapahtuneiden hukkumistapausten pienempi määrä, samoin kuin jäihin vajoamisen seurauksena hukkuneiden pienempi määrä.
– Vuoden synkintä aikaa elettiin hukkumisten osalta jälleen lämpimän kesän aikana, jolloin Suomessa hukkui SUH:n ennakkotilastojen mukaan 55 ihmistä. Tämä on 32 vähemmän, kuin vuonna 2021. Yksittäistä selittävää tekijää on vaikea arvioida. Ehkä vuoden 2021 kesän poikkeuksellinen jo kesäkuussa alkanut hellejakso houkutti ennätysmäärän ihmisiä vesille ja veden äärelle vilvoittelemaan, mikä näkyi etenkin ikääntyneiden lisääntyneinä hukkumisina, kommentoi Efimov.
.png)
– Jäihin vajoamisen seurauksena hukkui viime vuonna 8 ihmistä, mikä on 15 vähemmän, kuin vuonna 2021. Syy tähän voi olla se, että joulukuu 2021 oli kylmä ja vähäsateinen ja jäät vahvistuivat tuolloin nopeasti ja loivat hyvän pohjan vuoden 2022 jäille. Kun taas vuosi 2020 oli hyvin lämmin säävuosi joulukuuhun saakka, ja alkutalven 2021 jäät olivat heikkoja, Efimov jatkaa.
Suomessa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain 100–150 ihmistä, joista 10–30 jäihin vajoamisen seurauksena. Jotta hukkumistilastot jatkaisivat alkuvuonna laskevaa trendiä, on huomioitava muutama asia. Jäälle lähtöä on aina syytä harkita tarkkaan. Vanha mantra – järki jäällä, toimii edelleen. Turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Ylipäätään jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi tutuissakin paikoissa pettää.
SUH suosittelee kaikkia kasvattamaan tietoisuuttaan vesi- ja jääturvallisuudesta. Hukkumiset ovat ehkäistävissä.
Turvallisen jäällä liikkujan muistilista:
o Kaveri on paras turvavaruste, liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.
o Selvitä ennalta jäätilannetta. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri tahtiin. Sisävesien jäätilanteesta löytyy tietoa Suomen ympäristökeskuksen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja merialueen jäätilanteesta Ilmatieteen laitoksen sivuilta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Kansalaishavaintoja voi lisäksi katsoa Järviwikistä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
o Jään kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään 5–10 cm yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.
o Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.
o Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.
o Ohjeita jäistä pelastautumiseen ja pelastamiseen löytyy esimerkiksi SUH:n sivuilta. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Lisätietoja:
Aleksandr Efimov, hengenpelastuksen koulutussuunnittelija,
puh. 045 693 36321, aleksandr.efimov(at)suh.fi
Niko Nieminen, viestintäasiantuntija,
puh. 0400 469 202, niko.nieminen(at)suh.fi
Kooste vuoden 2022 hukkumisista (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
SUH:n ennakkotilastot hukkuneista 2022 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Jääturvallisuusetiketti (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Jääturvallisuus -webinaari (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Lue lisää turvallisesta jäällä liikku misesta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Lataa ilmainen Järki Jäällä -opas (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Tutustu Järki jäällä -videoihin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)