Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) median ja avoimien viranomaislähteiden perusteella keräämien ennakkotietojen mukaan lokakuussa hukkui neljä ihmistä. Yksi hukkumisista liittyi vesikulkuneuvolla liikkumiseen, yksi tapahtui veteen putoamisen seurauksena ja kahdessa tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä. Tammi–lokakuussa Suomessa on hukkunut 80 ihmistä, mikä on viisi vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana (85). Talven lähestyessä SUH muistuttaa kylmän veden vaaroista ja jääturvallisuuden merkityksestä.
Kylmä vesi voi yllättää kokeneenkin vesillä liikkujan
Vesien kylmeneminen, lyhenevät päivät ja vaihtelevat sääolosuhteet edellyttävät vesillä ja veden äärellä liikkujilta huolellista varautumista. Vaikka veneilykausi alkaa olla ohi, vesillä liikutaan edelleen esimerkiksi kalastuksen ja muiden harrastusten parissa.
Kylmä vesi heikentää toimintakykyä nopeasti. Äkillinen veteen joutumineni aiheuttaa kylmäsokin, joka vaikeuttaa hengityksen hallintaa ja lisää hukkumisen riskiä jo ennen kehon varsinaista jäähtymistä.
– Turvallisuus ei saa jäädä sen varaan, ettei mitään satu. Pelastusliivit tulee pukea päälle jo ennen vesille lähtöä, ja kylmissä olosuhteissa on huolehdittava myös riittävästä lämpösuojauksesta. Mukaan kannattaa ottaa kaveri ja vesitiiviisti suojattu puhelin, jotta apua voidaan tarvittaessa hälyttää nopeasti, muistuttaa SUH:n vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen.
Ensimmäiset jäät vaativat erityistä varovaisuutta
Talven lähestyessä huomio kääntyy vähitellen vesiltä jäille. Jääolosuhteet vaihtelevat eri puolilla Suomea, ja saman vesistön sisälläkin jään kantavuudessa voi olla suuria eroja. Ensimmäiset jääpeitteet voivat houkutella liikkumaan jäälle, vaikka jää ei vielä kantaisi turvallisesti.
– Jäälle ei pidä lähteä pelkän silmämääräisen arvion perusteella. Jään kantavuus on aina varmistettava, ja erityisesti alkutalvesta olosuhteet voivat muuttua nopeasti. Sama vesistö, jonka jää on kantanut aiempina talvina, voi tänä vuonna olla aivan erilainen, Hiltunen muistuttaa.
Turvallisen jäällä liikkumisen edellytyksenä on riittävän vahva teräsjää. Yksin kulkevan aikuisen alla sitä tulee olla vähintään 10 senttimetriä ja moottorikelkan tai mönkijän alla vähintään 15 senttimetriä. Jään kokonaispaksuus ei yksin kerro sen kantavuudesta, sillä esimerkiksi kohvajää on teräsjäätä heikompaa.
SUH:n ennakkotilastojen mukaan Suomessa hukkui vuosina 2016–2025 keskimäärin 16 ihmistä vuodessa jäihin vajoamisen seurauksena. Hukkuneista vähintään 82 prosenttia oli miehiä. Suurin osa tapauksista tapahtui sisävesistöissä, noin kolmasosa sijoittui Itä-Suomeen ja yli kolmasosa liittyi moottoriajoneuvolla liikkumiseen jäällä.
– Turvallinen jäällä liikkuminen alkaa ennakoinnista. Nyt on hyvä hetki tarkistaa jääturvallisuusvarusteet ja kerrata, miten toimia, jos jää pettää alta. Jääturvallisuudesta kannattaa keskustella myös lasten ja nuorten kanssa ennen kuin ensimmäiset jäät houkuttelevat ulos, Hiltunen kannustaa.
Alkuvuoden hukkumiset
Lokakuussa hukkui neljä ihmistä, mikä on yhtä paljon kuin viime vuoden lokakuussa. Hukkumisista kaksi tapahtui Lounais-Suomessa ja kaksi Itä-Suomessa.
Tammi–lokakuun 80 hukkumisesta 19 tapahtui vesiliikenteen yhteydessä, 18 uidessa, viisi jäihin vajoamisen seurauksena, kolme sukeltamisen yhteydessä ja kolme veteen putoamisen seurauksena. Tapahtumien kulku ei ole selvillä 32 tapauksessa.
Hukkuneista 44 oli miehiä ja seitsemän naisia. Sukupuoli ei ole tiedossa 29 tapauksessa.
SUH ennakkotiedot perustuvat median ja avoimien viranomaislähteiden tietoihin. Ennakkotilastot tarjoavat tietoa kuluvan vuoden tilanteesta jo varhaisessa vaiheessa ja auttavat kohdentamaan hukkumisia ehkäiseviä toimia. Viralliset tiedot hukkumiskuolemista julkaistaan Tilastokeskuksen kuolemansyytilastossa lähes vuotta myöhemmin. Vuoden 2026 virallinen hukkumiskuolemien määrä selviää loppuvuodesta 2027.
