Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) median ja avoimien viranomaislähteiden perusteella keräämien ennakkotietojen mukaan syyskuussa hukkui seitsemän ihmistä. Kaksi hukkumista liittyi vesikulkuneuvolla liikkumiseen, yksi tapahtui veteen putoamisen seurauksena ja neljässä tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä.
Tammi–syyskuussa Suomessa on hukkunut ennakkotietojen mukaan 76 ihmistä, mikä on viisi vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana (81). Syyskuussa hukkuneita oli kolme enemmän kuin viime vuonna (4).
Kylmä vesi voi yllättää kokeneenkin vesillä liikkujan
Syksyllä vesien kylmeneminen, lyhenevät päivät ja vaihtelevat sääolosuhteet edellyttävät vesillä ja veden äärellä liikkujilta huolellista varautumista. Kylmä vesi heikentää toimintakykyä ja voi tehdä omin avuin pelastautumisesta haastavaa.
– Tuttu vesistö ja hyvä uimataito eivät poista kylmän veden vaaroja. Veden varaan joutuminen voi johtaa nopeasti hengenvaaralliseen tilanteeseen, joten varautuminen on tärkeää myös lyhyellä veneilymatkalla, sanoo SUH:n koulutussuunnittelija Aleksandr Efimov.
Kylmän veden vaarat eivät rajoitu hypotermiaan eli kehon jäähtymiseen. Äkillinen kylmään veteen joutuminen voi aiheuttaa kylmäsokin, joka vaikeuttaa hengityksen hallintaa heti ensimmäisistä hetkistä lähtien.
– Kylmäsokki voi aiheuttaa tahattoman voimakkaan sisäänhengityksen ja kiihdyttää hengitystä hallitsemattomasti. Jos kasvot ovat samalla vedessä, vettä voi joutua hengitysteihin. Tämä lisää hukkumisen riskiä myös hyvällä uimarilla, kertoo Efimov.
– Pelastusliivit auttavat pysymään pinnalla, mutta ne eivät suojaa kylmältä. Varusteet tulee valita olosuhteiden mukaan. Kuivapuku oikein puettuna antaa suojaa kylmässä vedessä. Vesille kannattaa lähteä kaverin kanssa ja pitää puhelin vesitiiviisti suojattuna niin, että siihen yltää myös hätätilanteessa, lisää Efimov.
Vaaratilanne voi sattua kenelle tahansa, myös itselle. Suuri osa tilanteista on ehkäistävissä ennakoimalla: käyttämällä pelastusliivejä, liikkumalla vesillä selvin päin ja huomioimalla olosuhteet. Jos ongelmia tulee, apua kannattaa pyytää ajoissa. Syksyn olosuhteissa pienikin ongelma voi kehittyä nopeasti hätätilanteeksi.
Alkuvuoden hukkumiset
Syyskuun hukkumisista kaksi tapahtui Etelä-Suomessa, kaksi Itä-Suomessa, kaksi Pohjois-Suomessa ja yksi Lapissa.
Tammi–syyskuun hukkumisista 18 tapahtui vesiliikenteen yhteydessä, 18 uidessa, viisi jäihin vajoamisen seurauksena, kolme sukeltamisen yhteydessä ja kaksi veteen putoamisen seurauksena. Tapahtumien kulku ei ole selvillä 30 tapauksessa. Hukkuneista 41 oli miehiä ja seitsemän naisia. Sukupuoli ei ole tiedossa 28 tapauksessa.
SUH ennakkotiedot perustuvat median ja avoimien viranomaislähteiden tietoihin. Ennakkotilastot tarjoavat tietoa kuluvan vuoden tilanteesta jo varhaisessa vaiheessa ja auttavat kohdentamaan hukkumisia ehkäiseviä toimia. Viralliset tiedot hukkumiskuolemista julkaistaan Tilastokeskuksen kuolemansyytilastossa lähes vuotta myöhemmin. Vuoden 2026 virallinen hukkumiskuolemien määrä selviää loppuvuodesta 2027.