Hyppää sisältöön

Syyskuussa hukkui 7 ihmistä – kylmä vesi ja vaihtelevat olosuhteet suurimpia vaaratekijöitä

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) median välityksellä kerättyjen ennakkotietojen mukaan syyskuussa hukkui 7 ihmistä. Kolme hukkumista tapahtui vesiliikenteen yhteydessä, yksi uidessa ja kolmessa tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä. Tammi-syyskuussa hukkuneiden kokonaismäärä on 75.

SUH:n ennakkotilastoihin perustuva kuva hukkumisista 1.1.-30.9.2024.

Syyskuun poikkeuksellisen lämmin sää ja vilkas vesillä liikkuminen johti moniin vaaratilanteisiin ja valitettavasti myös hukkumisiin.

  • Tällä hetkellä kylmä vesi ja vaihtelevat sääolosuhteet ovat suurimpia vaaratekijöitä vesillä ja veden äärellä liikkujille. Kylmä vesi kangistaa ja veden varaan joutuminen, erityisesti ilman suojavarusteita, voi olla kohtalokasta hyvinkin nopeasti, sanoo SUH:n vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen.

Viileässä vedessä hypotermian vaara on läsnä ilman oikeanlaisia suojavarusteita. Toinen iso riskitekijä kylmän veden aikaan on kylmäsokki.

  • Ihmisen pudotessa kylmään veteen tulee usein kylmäsokkireaktio, mikä aiheuttaa sen, että ihmisen kyky pidättää hengitystään normaalista 60–90 sekunnista laskee muutamaan sekuntiin. Tämä lisää olennaisesti hukkumisen riskiä, kertoo Hiltunen.

  • Pitää myös muistaa, että kun henkilö putoaa veteen, kastuneet vaatteet lisäävät merkittävästi painoa ja tekevät uimisesta haastavampaa. Tämän vuoksi pelastusliivien käyttö on entistä tärkeämpää, lisää Hiltunen.

Hukkumistapaturmien taustat

Suomessa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain 100–150 ihmistä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), joista noin puolet kesäkuukausien aikana. Hukkumiset tapahtuvat useimmiten uinnin, pulikoinnin tai vedessä vilvoittelun yhteydessä. Myös tahattomat veteen putoamiset rannalta tai laiturilta, sekä vesikulkuneuvoilla, erityisesti soutuveneillä, liikkumisen yhteydessä hukkuneet nousevat esiin kesäkuukausien tilastoissa. Useimmat hukkumistapaukset tapahtuvat tutuissa vesistöissä, lähellä rantaa. Oikeilla turvallisuuskäytännöillä, kuten pelastusliivien käytöllä ja selvin päin vesillä olemisella, suurin osa hukkumisista olisi vältettävissä.

  • Vaaratilanne voi sattua kenelle tahansa, myös itselle. Onnettomuus yllättää aina, joten paras keino varautumiseen on huomioida turvallisuusasiat jo ennen vesille lähtemistä, muistuttaa Hiltunen.

Syyskuun hukkumiskuolemista tapahtui kaksi Länsi- ja Sisä-Suomen alueella, kaksi Etelä-Suomen alueella, kaksi Itä-Suomessa ja yksi Pohjois-Suomessa. Kuluneen vuoden hukkumisista 14 on tapahtunut vesiliikenteen yhteydessä, 23 uidessa, 9 jäihin vajoamisen seurauksena, 2 veteen putoamisen seurauksena ja 26 tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä. Tämän vuoden hukkuneista 50 on ollut miehiä, 7 naisia ja 18 tapauksessa sukupuoli ei ole tiedossa. Viime vuonna syyskuussa hukkui SUH:n ennakkotilastojen mukaan 9 ihmistä ja tammi-syyskuussa 67 ihmistä.

Tiedotteessa on verrattu Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton ennakkotilastoja hukkumisista Suomessa. Ennakkotilastot kerätään mediasta ja avoimista viranomaislähteistä. Viralliset luvut hukkuneista löytyvät aikanaan Tilastokeskuksen kuolinsyytilastoista noin vuotta myöhemmin.


Lisätietoja:

Anne Hiltunen, hengenpelastuksen koulutussuunnittelija
puh. 044 018 1879, anne.hiltunen(at)suh.fi


Hukkumiset Suomessa

Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana hukkunut tapaturmaisesti keskimäärin 147 ihmistä vuodessa. Trendi on vähenevä, mutta väkilukuun suhteutettuna hukkumisia tapahtuu Suomessa kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa.

Lue lisää

Anne Hiltunen

Vesiturvallisuusasiantuntija
010 3407 333
anne.hiltunen@suh.fi