Tammikuun aurinkoiset talvipäivät houkuttelivat ihmiset jäille. Runsas lumisade yhdessä pakkaskelien kanssa tekevät jääolosuhteista paikoittain hyvinkin vaaralliset. Jäihin vajoamiseen liittyvät läheltä piti-tilanteet viisinkertaistuivat viime vuoden tammikuuhun verrattaessa. Vaihtelevat sääolosuhteet, heikko jään tuntemus sekä olemattomat turvavarusteet luo otolliset olosuhteet vaaratilanteiden syntymiselle jäällä.
Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainion mukaan viime viikon pakkaset ovat saaneet merijään määrän lisääntymään. Jään laajuus on nyt ensimmäistä kertaa tänä talvena viimeisen 15-vuoden keskiarvoisessa tilanteessa. Vainio kuitenkin muistuttaa, että Suomi on pitkä maa, joten vaihtelua jääolosuhteissa on paljon. Jääolot saattavat muuttua ratkaisevasti jopa muutaman kymmenen metrin matkalla ja oman haasteen tuo nyt myös suuret lumikertyvät jään päällä, jotka hidastavat jään vahvistumista.
– Tosiasia on, ettei pakkassäät tai kalenteri kerro jään kantavuudesta. Lumikertymät toimivat jään päällä eristeenä ja hidastavat jäiden paksuuskasvua sekä piilottavat silmälle näkyvät vaaranpaikat. Jäitä heikentävät nyt myös meriveden korkeuden vaihtelujen aiheuttamat virtaukset jään alla. Jäillä liikkujan alla on tarpeen olla kymmenisen senttiä kunnollista teräsjäätä. Mikäli jää on osittainkin kohvajäätä, paksuutta on oltava vähintään kaksinkertainen paksuus, sanoo Vainio.
.jpg)
Halkeamat heikentävät jään kantavuutta, vaikka ne eivät ulottuisikaan jään läpi. Erityisesti varottavia paikkoja jäällä ovat nyt veden virtauksen vuoksi joet, järvien kapeikot, karikot, niemenkärjet, jokien ja purojen suistot, kaislikot, laivaväylät, sillat ja laiturit.
– Isojen syysmyrskyjen puuttuminen näkyy myös jääolosuhteissa. Koska isoja myrskyjä ei ole ollut, vesi ei ole päässyt kunnolla sekoittumaan. Tämä tarkoittaa sitä, että varsinkin isojen selkien keskiosissa jää voi olla nyt tavanomaista heikompaa, kertoo Vainio.
– Jäällä liikuttaessa tulee aina olla järki mukana. Perussääntö on, että jos ei tiedä varmasti, että jää kestää, on viisainta olla menemättä jäälle. Jäällä liikkuessa tulee aina varustautua turvavälinein ja niitä on opeteltava käyttämään. Vähimmäisvarustuksena jokaisella jäällä kulkijalla tulisi riippua jäänaskalit kaulassa siltä varalta, että jää pettää. Avannosta on hyvin vaikea päästä pois ilman apuvälineitä, sillä kylmä kangistaa nopeasti. Jäille ei tule myöskään ikinä lähteä yksin, muistuttaa Vainio.
.jpg)
Tammikuun hukkumiskuolemista tapahtui yksi Etelä-Suomessa ja kolme Länsi- ja Sisä-Suomen alueella. Ennakkotilastojen mukaan viime vuonna tammikuussa hukkui 9 ihmistä.
LISÄTIETOJA
Niko Nieminen, viestintäasiantuntija, puh. 0400 469 202, niko.nieminen(at)suh.fi
Jouni Vainio, jääasiantuntija, 041 501 5359, jouni.vainio(at)fmi.fi
Anne Hiltunen, koulutussuunnittelija, puh. 044 018 1879, anne.hiltunen(at)suh.fi
SUH:n ennakkotilastot hukkumisista 2021 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Ohjeita ja videoita turvalliseen vesillä liikkumiseen
Viisaasti vesillä – Hukkumattomuudenlupaus
Meren jäätilanne (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Sisävesien jäätilanne (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Pelastusvideot:
Kun huomaat jonkun olevan hädässä veden varassa, toimi näin (HRAP) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Jääturvallisuusvideot (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)