Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) median välityksellä kerättyjen ennakkotietojen mukaan elokuussa hukkui 11 ihmistä. Kuusi hukkumista tapahtui vesiliikenteen yhteydessä, kaksi uidessa, yksi veteen putoamisen seurauksena ja kahdessa tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä. Tammi-elokuussa hukkuneiden kokonaismäärä on 57, josta 40 tapahtui kesäkuukausien aikana.
Merkittävä huomio tämän vuoden tilastoissa on hukkumisten selkeä laskusuunta verrattuna aiempiin vuosiin. Kesäkuukausina hukkuneiden määrä oli 40, mikä on peräti kolmannes vähemmän kuin viimeisen kahdenkymmenen vuoden keskiarvo 65. Tammi-elokuun kokonaisluku 57, on vähentynyt lähes puoleen verrattuna samaiseen kahdenkymmenen vuoden aikaväliin (2004–2023), jonka keskiarvo on 99. Kyseiset luvut antavat aihetta toivoon ja saattavat viitata positiiviseen kehitykseen kansalaisten vesiturvallisuusasenteissa.
”Sateinen loppukesä on varmasti ollut osasyynä kesän hukkumislukujen laskuun. Mutta, koska kesän keskilämpötilat olivat suuressa osassa maata jopa yhden asteen yli normaalin, sää ei yksinään selitä laskevaa trendiä. Syiden ymmärtäminen on monimutkaisempaa. On mahdollista, että myös järjestöjen ja viranomaisten viimeaikaiset vesiturvallisuuskampanjat ja muu työ vesiturvallisuuden eteen ovat lisänneet yleisön tietoisuutta ja johtaneet turvallisempiin käytäntöihin vesillä”, sanoo SUH:n viestintäasiantuntija Niko Nieminen.
”Lisäksi haluamme uskoa, että kansalaiset osaavat toimia entistä vastuullisemmin vesillä. Toivomme, että tämä positiivinen kehitys jatkuu ja tulevaisuudessa saamme lukea yhä vähemmän ikäviä hukkumisuutisia. Faktahan on, että suurin osa hukkumisista on ehkäistävissä”, jatkaa Nieminen.
SUH:n ennakkotilastoihin perustuva kuva vuosien 2004-2023 hukkumisista tammi-elokuun aikana.
Suomessa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain noin 100–150 ihmistä, josta noin puolet kesäkuukausien aikana. Lähes puolet hukkuneista on päihtyneitä. Tyypillisesti hukkuminen tapahtuu uimisen tai pulikoinnin yhteydessä, kiikkerällä soutuveneellä liikuttaessa tai rannalta tai laiturilta putoamisen seurauksena. Usein ollaan liikkeellä esimerkiksi omassa mökkirannassa tai tutuilla vesillä yksin.
”Vaaratilanne voi sattua kenelle tahansa, myös itselle. Onnettomuus yllättää aina, joten paras keino varautumiseen on huomioida turvallisuusasiat jo ennen uintia ja vesille lähtemistä. Uidaan rannan suuntaisesti, jotta jalat yltävät tarvittaessa pohjaan. Aina kaveri mukaan, jotta tarvittaessa on joku paikalla auttamassa yllättävän tilanteen sattuessa. Päihtyneenä pysytään rannalla, pelastusliivit puetaan vesillä lähdettäessä ja turhia riskejä tulee välttää. Vesiturvallisuus on pitkälti asennekysymys”, muistuttaa Nieminen.
Elokuun hukkumiskuolemista tapahtui kolme Länsi- ja Sisä-Suomen alueella, kolme Itä-Suomen alueella, kaksi Pohjois-Suomen alueella, yksi Lounais-Suomen alueella, yksi Lapin alueella ja yksi ulkomailla. Alkuvuoden hukkumisista 13 on tapahtunut vesiliikenteen yhteydessä, 11 uidessa, 9 tahattomasti veteen putoamisen seurauksena, 6 jäihin vajoamisen seurauksena, ja 18 tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä. Tämän vuoden hukkuneista 37 on miehiä, 6 naisia ja 14 tapauksessa sukupuoli ei ole tiedossa. Viime vuonna elokuussa hukkui SUH:n ennakkotilastojen mukaan 15 ihmistä ja tammi-elokuussa 71 ihmistä.
Tiedotteessa on verrattu Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton ennakkotilastoja hukkumisista Suomessa. Ennakkotilastot kerätään mediasta ja avoimista viranomaislähteistä. Viralliset luvut hukkuneista löytyvät aikanaan Tilastokeskuksen kuolinsyytilastoista noin vuotta myöhemmin.
Lisätietoja:
Niko Nieminen, viestintäasiantuntija, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, 0400 469 202, niko.nieminen(a)suh.fi
Ajankohtaiset hukkumistilastot 2023 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Tietoa hukkumisista (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Tunnista ja pelasta hukkuva (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)