Hypotermia vedessä – hengenvaarallinen kylmyys
Kylmä vesi kangistaa ja veden varaan joutuminen, erityisesti ilman suojavarusteita, voi olla kohtalokasta hyvinkin nopeasti. Hypotermian ennaltaehkäisyssä ensisijainen tehtävä on vaarojen tiedostaminen ja turhien riskien välttäminen. Tässä kirjoituksessa tutustutaan hypotermiaan ja sen kehittymiseen vedessä.
Hypotermialla tarkoitetaan normaalin ruumiinlämmön laskua ja tästä aiheutuvia muutoksia elimistössä. Ellei jäähtymistä pystytä pysäyttämään, seuraa kylmäkuolema. Tapaturmaiseen hypotermiaan kuolee Suomessa vuosittain lähes 100 ihmistä.
Useat eri syyt altistavat ihmisen hypotermialle. Tavallisesti uhrina on vahvasti huumautunut, humaltunut tai lääkeyliannostuksen nauttinut henkilö, joka on jäänyt kylmään ulkoilmaan. Harvinaisempi uhri on retkeilijä tai eksynyt lapsi. Veden varaan joutunutta uhkaa hypotermian lisäksi kylmäsokki. Vesillä liikuttaessa hypotermialle altistuvat etenkin, veneilijät, kalastajat ja lapset sekä talvella jäillä liikkujat. Voimakkaimmin ja nopeimmin jäähtyminen tapahtuu kylmässä vedessä.
Viileässä vedessä hypotermian vaara on lähellä ilman oikeanlaisia suojavarusteita. Mitä viileämpää vesi on, sitä nopeammin hypotermia kehittyy. Kaikilla vesillä liikkujilla on akuutin hypotermian vaara sekä talvella että kesällä. Moni veden varaan joutuneista menehtyy, ennen kuin apu saadaan paikalle, kertoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) viestintäasiantuntija Niko Nieminen.
Hypotermian todennäköisyys kasvaa, mitä pidempään ihminen on veden varassa
Akuutti hypotermia on vaarana, ihmisen pudottua tapaturmaisesti kylmään veteen. Ihminen kokee kylmävesialtistuksessa fysiologisia stressivasteita, joiden luonne riippuu veden lämpötilan lisäksi siitä, kauanko ihminen on vedessä (immersion kesto). Eloonjäämisen kannalta ensimmäiset hetket vedessä ovat kriittisimmät.
Akuutissa hypotermiassa, jossa ihminen on joutunut veden varaan, on altistumisaika yleensä 30 minuutin ja 6 tunnin välissä, riippuen vallitsevista olosuhteista ja ihmisen yksilökohtaisista ominaisuuksista.
Hypotermia luokitellaan lieväksi (34-35°C), kohtalaiseksi (30-34°C) ja vaikeaksi (<30°C). Elimistön lämpötilan laskiessa ihmiselle kehittyy hypotermian oireita, joiden esiintyminen riippuu hypotermian asteesta.
Kylmyys vaikuttaa useimpiin elinjärjestelmiin ja niiden toimintaan. Normaalit elimistön toiminnot alkavat heikentyä, kun sisäelinten lämpötila laskee alle 36°C:seen. Tapaturmaisesti kylmään veteen joutuneen aikastrategia voidaan jakaa kylmäsokkiin, lyhyt- ja pitkäkestoiseen immersioon.
Kylmäsokki (0-3 min veden varassa)
Ihmisen pudottua yllättäen kylmään veteen, laukaisee ihon ja ääreisosien kylmäreseptoreiden yhtäkkinen ärsytys joukon vasteita, joita kutsutaan yhteisnimellä kylmäsokki. Elimistö toimii refleksinomaisesti ensimmäisten sekuntien ajan. Uhri pidättää hetken hengitystään, mitä seuraa hyperventilaatio. Paniikki ja pakokauhun tunne saavat uhrin haukkomaan henkeä, jolloin uhri vetää helposti vettä keuhkoihinsa. Liikahengityksen seurauksena veren hiilidioksidipitoisuus laskee, mikä heikentää tajunnan tasoa. Veden varaan joutuneella on yleensä vaikeuksia pitää hengitystiet vedenpinnan yläpuolella, jolloin hukkumisen todennäköisyys kasvaa.
Hengitysmuutosten kanssa samanaikaisesti sydämen sykintätaajuus nousee, minuuttitilavuus suurenee ja stressihormonien eritys lisääntyy. Vasteena ihon lämpötilan nopealle laskulle ääreisverenkierto supistuu nostaen valtimopainetta, jolloin sydämeen ja keuhkoverenkiertoon kohdistuva kuormitus kasvaa. Seurauksena voi olla kammiovärinää, rytmihäiriöitä, nesteen kertymistä keuhkoihin ja sydänpysähdys.
Kylmäsokkiin menehtyy Suomessa vuosittain useita ihmisiä vesillä sattuneissa onnettomuuksissa. Luotettavia tilastoja ei ole, sillä kylmäsokkikuolemat tilastoidaan yleensä hukkumisina. Säännöllinen kylmävesialtistus lieventää sokkivasteita. Vesillä paljon liikkuvien kannattaakin totuttautua kylmävesialtistuksiin kylmillä suihkuilla tai uimalla säännöllisesti kylmissä vesissä, sanoo Nieminen.
Lyhytkestoinen immersio (3-30 min veden varassa)
Lämpötilan laskiessa elimistö lisää lämmöntuotantoa aineenvaihdunnan ja lihasvärinän avulla. Epämääräisiä varhaisoireita ovat väsymys, sammalteleva puhe, nälkä, huonovointisuus, puhumattomuus, huonotuulisuus ja sekavuus. Jäähtymiselle altistavat korkea ikä, fyysinen ja psyykkinen kunto, nestevajaus, väsymys, alkoholi ja sairaudet.
Uiminen voi tapaturmaisen immersion alussa hyperventilaatiovaiheen aikana olla mahdotonta. Kyky rauhoittua ja tasaannuttaa hengitys mahdollistaa uintiliikkeet. Kylmässä vedessä uinti on kuitenkin hidasta, sillä uintiasento on pysty ja uintiliikkeet rauhattomia.
Jäähtymisen edetessä keskushermoston kontrollikyky heikentyy, jolloin uintiliikkeiden koordinointi vaikeutuu. Vähitellen uinnin liukuvaihe lyhenee ja lopulta sitä ei ole. Pelastautuminen vedestä vaikeutuu, sillä motorinen toimintakyky heikkenee, voima vähenee ja aivotoiminta hidastuu. Nousu lautalle, veneeseen, jäälle tai rannalle voi tässä vaiheessa olla jopa mahdotonta.
Kylmän veden varaan joutunut jäähtyy hyvin nopeasti. Suurin osa ihmisistä menettää muutamassa minuutissa toimintakykynsä 5°C vedessä. Vähitellen kylmän kangistaessa lihakset, uhri ei pysty enää pitämään päätään pinnalla. Ilman suojavarusteita kylmän veden varaan joutunut hukkuu todennäköisesti 10-15 minuutissa, sanoo Nieminen.
Pitkäkestoinen immersio (yli 30 min veden varassa)
Hypotermian todennäköisyys kasvaa immersion pitkittyessä. Kevyesti pukeutunut ihminen vaipuu tajuttomuuteen keskimäärin alle 15 minuutissa, jos vesi on lähellä 0°C. Terve nuori ihminen saattaa selviytyä alle 5°C vedessä jopa 45-60 minuuttia, jos hän pysyy paikallaan.
Sisäelimistön jäähtyessä kohtalaisen hypotermian asteelle, heikkenevät arvostelu- ja arviointikyky, vilunväristykset lakkaavat ja uhrin tajunnantaso laskee.
Suurin osa ihmisistä vaipuu tajuttomuuteen, kun sisäelinten lämpötila laskee alle 30°C. Tällöin myös sydämen sähköinen toiminta häiriintyy vaikeasti, raajat jäykistyvät ja lihasvärinä lakkaa. Vaikeassa hypotermiassa kipuun reagointi häviää, verenpaine romahtaa ja voimattomuus valtaa kehon. Sydämen lämpötilan laskiessa alle 25°C, seuraa hermojen johtumishäiriöstä kuolemaan johtava sydämen kammiovärinä.
Ihminen kaipaa lämpöä. Ilman oikeanlaisia suojavarusteita kylmässä vedessä on mahdollista pysyä hengissä vain muutamista minuuteista muutamiin tunteihin. Pelastautumispuvuilla ja pelastusliiveillä saa lisäaikaa selviytyä. Paksu vaatetus ja erityisesti vesillä liikkuville kehitetyt pelastuspuvut hidastavat jäähtymistä ja lisäävät tapaturmaisesti veden varaan joutuneen hengissäselviytymisaikaa useilla tunneilla.
Paljon vesillä liikkujien tulisi ehdottomasti investoida korkealaatuisiin suojavarusteisiin. Tosiasia on, että kylmä tappaa. Kun suojautuu hyvin, tiedostaa vaarat sekä välttää turhat riskit, voi turvallisin mielin nauttia suomen kauniista vesistöistä, sanoo Nieminen.