Maailman terveysjärjestön (WHO) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) arvion mukaan maailmassa hukkuu 236 000 ihmistä vuodessa. Hukkuvien määrä saattaa todellisuudessa olla jopa nelin- viisinkertainen tilastoinnin puutteiden vuoksi. Hukkuminen on kolmanneksi yleisin tapaturmainen kuolinsyy maailmanlaajuisesti. Erityisesti hukkumiset koskettavat matalan- ja keskitulotason maissa asuvia, mutta ne aiheuttavat edelleen lukuisia ehkäistävissä olevia kuolemia myös korkean tulotason maissa, kuten Suomessa.
Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana hukkunut tapaturmaisesti keskimäärin 147 ihmistä vuodessa.
Hukkumiset Suomessa
Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana hukkunut tapaturmaisesti keskimäärin 147 ihmistä vuodessa. Trendi on vähenevä, mutta väkilukuun suhteutettuna hukkumisia tapahtuu Suomessa kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa. Vuonna 2021 Suomessa hukkui 3,0 ihmistä 100 000 asukasta kohden.
Yleisimmät tapahtumatyypit hukkumisissa ovat:
- uiminen, pulikointi tai vilvoittelu
- tahaton veteen joutuminen
- vesikulkuneuvolla liikkuminen
- jäihin putoaminen
Hukkumiset tapahtuvat yleensä ihmiselle vuosikymmenten ajalta tutuissa tilanteissa ja tekemisessä. Toimintaa on jatkettu samalla tavoin esimerkiksi ilman pelastusliivejä, vaikka toimintakyky on huonontunut. Hukkuva on usein tilanteessa yksin.
Humalassa alttius tapaturmille kasvaa. Keskimäärin puolet tapaturmaisesti hukkuneista ovat olleet alkoholin vaikutuksen alaisena.
Veteen liittyvä vaikea tai huono toimintaympäristö aiheuttaa usein vaikeuksia. Ongelmiin saatetaan joutua huonon laiturin, vaikeakulkuisen rannan, kiikkerän veneen tai heikon jään vuoksi. Nämä aiheuttavat odottamatonta veteen joutumista ja vaikeuttavat pelastautumista.
Hukkumisia tapahtuu kaikissa ikäryhmissä, mutta lapset ja ikääntyvät ovat Suomessa erityisiä riskiryhmiä. Hukkuneista yli 80 prosenttia on miehiä.
Suurin osa hukkumisista voitaisiin välttää:
- oikealla turvallisuusasenteella ja varautumisella,
- pukemalla pelastusliivit aina vesille lähdettäessä,
- olemalla vesillä selvin päin sekä
- pitämällä huolta omasta toimintakyvystä ja uimataidosta.
Sukella pintaa syvemmälle
Hukkumisia tapahtuu kaikissa ikäryhmissä, mutta lapset ja ikääntyvät ovat Suomessa erityisiä riskiryhmiä. Hukkuneista yli 80 prosenttia on miehiä.
Vuonna 2021 keski-ikä oli 64 vuotta ja mediaani-ikä oli 67 vuotta. Miesten osuus oli 82 % ja heidän keski-ikänsä 63 vuotta. Naisten osuus oli vastaavasti 18 % ja keski-ikä 66 vuotta. Naisten osuus hukkuneista on suurimmillaan vanhimmissa ikäryhmissä. Miehistä yli 64-vuotiaita oli yli puolet.
Lasten eli alle 18-vuotiaiden hukkuneiden määrä on vähentynyt viimeisten kahden
vuosikymmenen aikana, mutta edelleen ne ovat yksi yleisimmistä, alle kouluikäisten lasten, tapaturmaisista kuolemansyistä. Keskiarvo vuosina 2000–2020 oli 7,3 hukkunutta lasta vuodessa ja vuosina 2010–2020 5,3.
Lasten ja nuorten hukkumiskuolemista suurin osa tapahtuu pojille. Eniten hukkumiskuolemia tapahtuu 15-24-vuotiaille miehille.
Työikäisten hukkumiskuolemissa pääosa tapahtuu 45-64-vuotiaille ja yleisimmin miehille. 45-64-vuotiaiden ikäryhmässä on sekä absoluuttisesti että suhteellisesti eniten hukkumiskuolemia.
Iäkkäiden hukkumiskuolemista pääosa tapahtuu 65-74-vuotiaille miehille. Väestöön suhteutettuna 75-84-vuotiaiden ikäryhmässä on kuitenkin suurin hukkumiskuoleman riski.
Lähde: Y2021-S1 Tapaturmaiset hukkumiset 2021, OTKES (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) & Hukkumiset, THL (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) & SUH
Lähes kaikki tapaturmaiset hukkumiset liittyvät ihmisten vapaa-ajan viettoon yleensä mökin tai kodin lähistöllä. Suurin osa hukkumisista tapahtuu tutuissa sisävesistöissä (n. 80 %), lähellä rantaa. Alla lueteltu vuoden 2021 hukkumiset toiminnan luonteen mukaan.
Uinti, pulikointi ja vilvoittelu (2021): Kokonaismäärä 55/165 vuoden 2021 tilastoista. 67 % miehiä ja 33 % naisia. Hukkuneet olivat usein iäkkäitä (puolet yli 71-vuotiaita) ja heillä oli perussairauksia, muun muassa sydän- ja verisuonitauteja. Puolessa tapauksista henkilön veressä oli alkoholia. Lähes kaikki tapahtuivat sisämaan vesistöissä. 91 % tapahtui kesäkuukausien aikana.
Rannalta tai laiturilta veteen joutuminen (2021): Kokonaismäärä 41/165 vuoden 2021 tilastoista. Kaikkiaan tahattomasti veteen päätyneistä henkilöistä yli puolet oli yli 64-vuotiaita. Miehiä oli enemmistö (78 %). Toimintakyky oli lievästi tai merkittävästi heikentynyt yli puolessa tapauksista (24/41). Päihteiden vaikutuksen alaisena 39 %.
Vesikulkuneuvolla liikkuminen (2021): Kokonaismäärä 32/165 vuoden 2021 tilastoista. Kaikki olivat miehiä, puolet yli 59-vuotiaita. Vesikulkuneuvoilla hukkuneista 53 % oli päihtyneitä. Suurimmassa osassa tapauksista (21) kyseessä oli pienellä soutuvenekokoluokan veneellä tapahtunut onnettomuus. 81 % tapauksissa ei ollut pelastusliiviä puettuna.
Jäihin putoaminen (2021): Kokonaismäärä 25/165 vuoden 2021 tilastoista. Kaikki miehiä, puolet yli 71-vuotiaita. 21 % hukkui päihteiden vaikutuksen alaisena. Kaksi kolmesta oli liikkeellä ilman pelastautumisvälineitä. Tapauksille oli tyypillistä, että henkilöt liikkuivat alueella usein ja olosuhteet olivat tuttuja. 7 oli liikkeellä jalan, 6 moottorikelkalla, 4 potkukelkalla, 3 suksilla, 3 luistimilla ja 2 mökijällä.
Paljut, ammeet ja suihku (2021): Kokonaismäärä 7/165 vuoden 2021 tilastoista. Paljuun hukkui neljä ihmistä, joiden iät olivat noin 30, 50, 55 ja 70 vuotta. Kolme oli miehiä ja yksi nainen. Kaikkiin liittyi alkoholi. Kylpyammeeseen hukkui yksi nuori nainen huumeiden vaikutuksen alaisena. Lisäksi poreammeeseen hukkui yksi nuori mies sairaskohtauksen seurauksena. Yhdelle palvelukodissa asuneelle miehelle tuli terveydellisiä ongelmia suihkussa ja hän lyyhistyi tukkien lattiakaivon. Kasvot jäivät veden alle.
Tieliikenne (2021): Kokonaismäärä 3/165 vuoden 2021 tilastoista. Tieliikenteeseen liittyi kaksi onnettomuutta, joissa hukkui yhteensä kolme henkilöä. Yhdessä tapauksessa kaksi päihtynyttä keski-ikäistä miestä ajautui autolla suurella nopeudella ulos tieltä ja päätyi veteen. Toisessa tapauksessa hyvin iäkäs mies sai sairauskohtauksen ja ajautui autollaan järveen.
Laitesukellus (2021): Kokonaismäärä 2/165 vuoden 2021 tilastoista. Molemmat olivat iäkkäämpiä miehiä.
Lähde: Y2021-S1 Tapaturmaiset hukkumiset 2021, OTKES (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) & SUH
Valtaosa hukkumiskuolemista Suomessa sattuu luonnonvesissä, ja suurin osa näistä tapauksista tapahtuu tutuissa sisävesistöissä, lähellä rantaa. Sen sijaan muualle kuin varsinaiseen vesistöön, kuten paljuun, ojaan, kaivoon, suihkuun tai uima-altaaseen, hukkuu vain yksittäisiä tapauksia.
Hukkumiset paikkakunnittain jakaantuvat suhteellisen tasaisesti. Suurimmissa kaupungeissa määrä ei ole suurempi, vaikka väestöä on paljon. Joissain maakunnissa hukkumisia tapahtuu paljon suhteutettuna vakinaiseen väestöpohjaan, mikä liittyy osaltaan suureen kesäasukkaiden määrään.
Lähde: Y2021-S1 Tapaturmaiset hukkumiset 2021, OTKES (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) & SUH
Kesäkuukausina hukkuu eniten ihmisiä (50 % / vuosi) ja hukkumiset keskittyivät viikonloppuihin.
Vuonna 2021 viikonpäivistä korostuivat lauantai (44/165 tapausta) ja perjantai (33/165 tapausta). Yhteensä näihin kahteen viikonpäivään kasautui vajaa puolet eli 47 % tapauksista. Muina viikonpäivinä hukkuneiden määrä oli 13–22.
Alkoholi on yksi merkittävin tekijä, joka lisää tapaturmariskiä. Alkoholi rohkaisee ja poistaa estoja sekä heikentää samalla kehon hallintaa lamauttaessaan keskushermoston toimintaa. Humalassa alttius tapaturmille kasvaa. Keskimäärin puolet tapaturmaisesti hukkuneista ovat olleet alkoholin vaikutuksen alaisena.
Alkoholihumalassa olevien osuus on suurin veteen pulikoimaan, uimaan tai vilvoittelemaan menneillä sekä vesikulkuneuvolla eri tarkoituksissa liikkuneilla. Näissä ryhmissä vähintään keskivahvasti päihtyneitä on puolet.
Pelastautumisvälineet, kuten esimerkiksi pelastusliivit ja naskalit, ovat ensiarvoisen tärkeitä hukkumiskuolemien ehkäisemisessä. Ne voivat tarjota ratkaisevan avun hädässä oleville ja auttaa pitämään hengitystiet pinnalla vedessä.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttia vesiliikenteessä
hukkuneista olisi pelastunut, jos heillä olisi ollut asianmukaiset
pelastusliivit oikeaoppisesti puettuna ja tilanteen nähneet olisivat osanneet
auttaa.
Tilastojen ja tutkimusnäytön perusteella voidaan sanoa, että pelastusliivien käyttöasteen lisääntyminen olisi yksi tehokkaimmista vesiliikenteen turvallisuutta edistävistä ja erityisesti hukkumiskuolemia ehkäisevistä yksittäisistä tekijöistä.
Jäihin putoamisen yhteydessä hukkuneista miltei kaksi kolmesta on liikkeellä ilman pelastautumisvälineitä. On tapauksia, jossa hukkuneella on ollut käytössään jonkinlainen avannosta nousemista auttava tai kelluttava väline, eikä kuiville nousu silti ole onnistunut. Pelastautumisvälineiden ei voi jäihin putoamistapauksissa varmuudella sanoa pelastavan.
Heikentynyt toimintakyky on keskeisessä osassa hukkumisia, sillä se lisää riskiä esimerkiksi putoamiseen rannalta tai veneestä. Toisaalta heikentynyt toimintakyky voi vaikeuttaa pelastautumista esimerkiksi jäihin vajottaessa tai pudottaessa veneestä. Jäistä jäälle tai vedestä veneeseen nouseminen vaativat voimaa ja hyvää kuntoa.
Hukkuneilla on usein erilaisia jo ennalta tiedossa olevia toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä, jotka lisäävät hukkumisen ja todennäköisesti myös muiden tapaturmien riskiä.
Aineisto painottuu voimakkaasti yli 60-vuotiaisiin. Iän myötä erilaiset sairaudet lisääntyvät. Suurimpana sairausryhmänä aineistossa ovat sydän- ja
verisuonitaudit. Lisäksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet, pitkäaikainen alkoholinkäyttö ja joissakin tapauksissa ylipaino ovat vaikuttaneet onnettomuustilanteissa.
