Hyppää sisältöön

19.11.2019 | Turvallisen jäällä liikkumisen muistilista

Tilastokeskuksen mukaan on jäihin vajoamisen seurauksena
menehtynyt 120 ihmistä vuosina 2010-2017. Jäihin vajoaminen on aina yllättävä ja
vaarallinen tilanne. Kylmään veteen tottumattomalle saattaa avantoon putoaminen
olla kohtalokasta kylmäsokin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
vuoksi. Pahimmassa tapauksessa kylmäsokki lamaannuttaa jäihin vajonneen
henkilön toiminnan ja seurauksena on vajoaminen avannon reunalta pohjaan, ellei
veteen joutunut ole varustautunut kelluntapukineilla.

– Toistaiseksi jäälle lähtöä on vielä
syytä harkita tarkkaan. Vaikka rannassa jäätä olisikin jalankulkijan kestävät
viisi senttimetriä, niin jään paksuus voi vaihdella suuresti pienelläkin
alueella. Jäällä liikkumista tulisi välttää
ennen kuin on täysin varma, että se on kantavaa koko liikkuma-alueellasi. Ylipäätään jäälle tulee aina lähteä ajatuksella,
että jää voi tutuissakin paikoissa pettää, kommentoi Suomen Uimaopetus- ja
Hengenpelastusliiton (SUH) viestintäasiantuntija Niko Nieminen.

Syysjää

Vesistöt jäätyvät tavallisesti tyynenä ja selkeänä syysyönä pintaveden lämpötilan ollessa alle nollan. Pienet ja matalat vedet
jäätyvät aiemmin kuin suuret ja
syvät. Ensimmäisinä jäätyvät
rantavedet ja lahdenpoukamat.
Viimeisenä jäätyvät ulapat ja
virtaavat vedet.

Alussa jäätä muodostuu epätasaisesti. Tyynellä säällä, veden edelleen kylmetessä,
jää voi paksuuntua noin 2,5 millimetriä vuorokaudessa pakkasastetta kohden. Jään muodostuessa
suoraan vedestä se on kirkasta ja vahvaa teräsjäätä. Kantokyky mitataankin aina
teräsjään mukaan. Viisi senttimetriä virheetöntä teräsjäätä voi kantaa
yksinkulkevan ihmisen. Jäälle kannattaa kuitenkin ottaa aina kaveri mukaan ja
on suositeltavaa mennä vasta, kun teräsjäätä on 10 senttimetrin paksuisesti.

Teräsjää on lujaa
yhtenäistä jäätä. Kohvajää on syntynyt lumen ja sohjon jäätyessä. Sen
kantavuuteen ei voi luottaa. Puikkojää on onkaloista kevätjäätä ja sen päälle
astuminen on kuin kasa mehupillejä. Puolen metrin paksuisesta puikkojäästä voi
tippua varoittamatta läpi.

Jäätä
heikentäviä seikkoja

Tuulella syntynyt
jää on hauraampaa kuin tyynellä säällä syntynyt. Merijää on hauraampaa kuin
makean veden jää. Halkeamat heikentävät jään kantavuutta, vaikka ne eivät
ulottuisikaan jään läpi. Myös lumi hidastaa jään paksuuskasvua. Runsas lumi voi
painaa jään vedenpinnan alapuolelle.

Halkeamista jään
päälle nouseva vesi ja lumi muodostavat sohjoa, joka jäätyy kohvaksi. Huokoisen
ja hauraan kohvajään kantavuus on vain noin puolet vahvan teräsjään
kantokyvystä. Lämpötilavaihtelu jään alapinnan ja yläpinnan välillä kutistaa
jäätä ja repii siihen railoja. Niihin noussut ja jäätynyt vesi estää sään
lämmetessä jäätelien yhteenpainumisen.

Vaaranpaikat

Veden virtauksen vuoksi jääalueen vaaranpaikkoja
ovat joet, järvien kapeikot,
karikot, niemenkärjet, jokien ja purojen
suistot sekä äkkijyrkästi veteen putoavien
rantapenkereiden vierustat. Teollisuuslaitosten
ja asutuskeskusten viemäreiden
laskualueilla jää on heikkoa lämpimän
päästöveden ja virtauksen takia.

Sillat, laiturit ja jäässä makaavat alukset sitovat lämpöä sekä synnyttävät virtauksia,
jotka heikentävät jäätä niiden alla ja
lähituntumassa. Vesistöjen
syvänteiden kohdalla jää voi olla
ympäröivää jäätä heikompaa, koska niissä
oleva suurempi vesimäärä jäähtyy
hitaammin.

Laivaväylien, halkeamien ja avantojen kohdalla jään
kantavuus on heikentynyt. Kaislat taas tekevät jäästä seulan ja samalla
hauraan. Rikkoutuman kohdalle kinostuva lumi ohentaa jäätä ja voi
joskus jopa sulattaa sen kokonaan.

Varusteet

Kaveri on paras turvavarusteesi, olitpa sitten tutulla lähijäällä
tai uudella alueella. Kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit
ovat jokaisen jäällä liikkujan minimivarustus. Ilman
terävää apuvälinettä itsensä vetäminen
takaisin liukkaalle jäälle on äärimmäisen
vaikeaa, jopa mahdotonta.

Paljon jäällä liikkuvien paras turvavaruste on kuivapuku. Se
suojaa tuulelta ja sateelta, vedessä se pitää kuivana ja kelluttaa hieman. Puku
estää tehokkaasti ruumiinlämmön alenemista ja kylmässä vedessä voi selvitä jopa
tunteja, jos puvun alla on riittävästi lämpimiä vaatteita. Pilkkimiesten,
retkiluistelijoiden ja muiden
omin voimin jäällä liikkuvien turvavarustukseen
kuuluu metallipäinen jääsauva. Sillä
voi kävellessä tai luistellessa kokeilla
jään kestävyyttä. Hädän tullen
sauvasta on apua itsensä ja
toisten auttamisessa.

Reppu tulisi pakata
kelluttavaksi ja sen on oltava
napakasti lantiovyöllä, sekä mahdollisella
haararemmillä, kiinni. Hätätilanteessa
avantoon pudonnut saa hyvän kellutusavun, kun kaikki repussa olevat varusteet on pakattu vesitiiviisti
muovikasseihin ja reppu pysyy paikallaan.
Takaisin kuivalle kipuaminen on helpompaa kelluttavan repun kuin
pelastusliivien kanssa. Toisen
auttamiseksi repun sivutaskuun laitetaan heittoliina
tai 15 – 20 metriä pitkä köysi. Toinen pää sidotaan valmiiksi kiinni reppuun.

Kylmettyneen auttamiseksi, ja omaksikin lämmikkeeksi, kannattaa jäälle lähtiessä pakata reppuun kevyt hypotermiapussi. Sen
avulla voidaan estää avannosta autetun lisäjäähtyminen.
Itse sinne voi pujahtaa tauon
aikana viimalta suojaan.

Pillillä voi
hälyttää apua. Sen ääni kuuluu huutoa kauemmaksi ja siihen jaksaa puhaltaa vielä silloinkin, kun voimat eivät
enää riitä huutamiseen. Kännykkä on
hyvä ottaa mukaan, pakata vesitiiviisti ja säilyttää lähellä vartalon lämpöä. Puhelimeen on hyvä ladata 112-sovellus,
joka voi auttaa paikantamaan sijainnin hätätilanteessa.

– Jääturvallisuus
on pitkälti asennekysymys. Asenne on valinta ja se vaikuttaa käyttäytymiseesi.
Onkin hyvä muistaa, että voit muuttaa omaa suhtautumistapaasi asioihin. Kun
ihminen tiedostaa jäällä liikkumisen riskit ja varustautuu oikein voi jäällä
liikkumisesta nauttia kevyin askelin, muistuttaa Nieminen.


Turvallisen
jäällä liikkujan muistilista:

Teräsjäätä tulee olla vähintään 5 cm mielellään 10 cm, jotta se kestäisi aikuisen ihmisen.
Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen jääkannen
ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.

Varmistu jään paksuudesta, opettele
tunnistamaan vaaranpaikat, varustaudu oikein, opettele naskalien käyttö ja ota
aina kaveri mukaan. Opeta edellä mainitut asiat myös lapsille.



Lisätietoja:
Niko
Nieminen, viestintäasiantuntija, niko.nieminen(a)suh.fi, 0400469202
Anne Hiltunen, koulutussuunnittelija, anne.hiltunen(a)suh.fi, 0440181879

Linkkejä ajankohtaisille sivuille:
Lue lisää turvallisesta jäällä liikkumisesta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Lataa ilmainen Järki Jäällä -opas (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Tutustu Järki jäällä -videoihin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Ilmatieteen laitoksen ajankohtainen meren jäätilanne (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Ajankohtainen sisävesien jäätilanne (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Hypotermia vedessä – hengenvaarallinen kylmyys (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)